Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Mielipiteet

20.10.2026 10:49 ・ Päivitetty: 20.10.2026 10:49

Minne jäi demarien aluepolitiikka – maaseudullakin tarvitaan reilumpaa kehitystä

iStock

SDP:n on otettava koko maan elinvoima kohentaminen politiikkansa keskiöön: maakuntia ja maaseutua kehittävää aluepolitiikkaa ei pidä jättää kilpailijapuolueiden yksinoikeudeksi.

Matti Lehesniemi

Mahdollisuus työhön, toimeentuloon ja peruspalveluihin kuuluu kaikille asuinpaikasta riippumatta. Tämä on sosialidemokratian ydintä ja tavoite, jonka ympärille puolueemme tulee rakentaa pitkäjänteinen politiikkansa.

Teollistuminen kokosi aikoinaan työpaikkoja ja väestöä tehdaskaupunkeihin ja taajamiin. Työntekijät tarvitsivat asuntoja, palveluja ja järjestäytymistä turvatakseen arkensa ja asemansa työelämässä.

SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen toiminta pyrki vastaamaan näihin tarpeisiin.

Samalla alkoi megaluokan ongelmakierre: maaseudun tyhjeneminen vaati uusia ja kohdennettuja tukitoimia, ja myös taajamien sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat moninkertaistuivat.

TÄSSÄ KEHITYKSESSÄ maaseudun työntekijöiden ja perheiden arki on jäänyt puolueemme toimissa liian vähälle huomiolle. Aluepolitiikkaa on eri perustein usein pidetty muiden
puolueiden kysymyksenä.

Osin tästäkin syystä yhdenvertaisuus- ja alueongelmat ovat
kärjistyneet. SDP:n näkyvillä ja korjaavilla toimilla on kiire.

Maaseudun työntekijöiden ja perheiden arki on jäänyt puolueemme toimissa liian vähälle huomiolle.

Kun työpaikat vähenevät ja palvelut etääntyvät, työn perässä muuttamisesta voi tulla pakko. Kodit menettävät arvonsa kysynnän puutteessa. Työvoiman liikkuvuus hidastuu.

Maakuntaan jäävien ikääntyneiden ihmisten on vaikea luottaa siihen, että tarvittavan hoidon ja avun saa, vaikka väestö vähenee.

ALUEPOLITIIKASTA on tulossa ihmisten turvallisuuteen ja päätöksiin isosti vaikuttava kysymys.

Kaupunkien ja maaseudun kehitystä on tarkasteltava kokonaisuutena. Työmatkojen, asioinnin ja palvelujen on toimittava asuinpaikasta riippumatta.

Saman periaatteen tulee ohjata politiikkaa koko Suomessa.
SDP:n pitää nostaa koko maan elinvoiman vahvistaminen myös näkyväksi vaalitavoitteeksi ja sitoutua sen toteuttamiseen.

Tarvitsemme konkreettisia päätöksiä, joilla turvataan toimivat palvelut, lisätään alueiden työpaikkoja, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä.

Oikeiston pyrkimys yksityistää sotetoimintaa on harhapolku – julkista puolta ei saa heikentää ostopalveluiden varjolla.

Päinvastoin, hyvinvointialueiden omien vahvuuksien kehittäminen ja oman palvelutarjonnan monipuolistaminen voisi vähentää laatu- ja saatavuusongelmia.

SAMA KOSKEE kuntia. Niiden on keskityttävä erityisesti työllisyyteen: vähennetään työttömyyttä ja vahvistetaan yritystoimintaa.

Sopivia kumppaneita ovat maakuntaliitot ja EU erilaisine rahoitusmalleineen. Valtion roolina tässä on turvata pitkäjänteinen rahoitus ja tarvittava infra.

Alueilla on paljon työllisyysvahvuuksia. Elintarviketuotanto ja sen jalosteet, energia, kalatalous sekä mineraalien vastuullinen hyödyntäminen tarjoavat mahdollisuuksia työhön ja yritystoimintaan.

On tärkeää, että suurin osa jalostuksesta, osaamisesta ja taloudellisesta hyödystä jää alueille samalla, kun huolehdimme luonnon hyvinvoinnista.

Julkisten varojen käytössä tarvitaan selkeitä tarveharkintaisia valintoja.

Suuria liikenneinvestointeja ja muita hankkeita on arvioitava niiden alue- ja turvallisuuspoliittisten – jopa ylirajallisten – tavoitteiden kautta.

YKSIN TÄTÄ ei kukaan tai mikään ryhmä pysty tekemään.

Pitkäjänteinen aluepolitiikka vaatii puolueiden yhteistyötä: tarvitaan yli vaalikausien yltävää sitoutumista.

Päätöksenteossa tieto- ja näkemyspohjamme on oltava laaja, jotta puolue voi kantaa vastuuta koko maan kehityksestä.

Tässä SDP:n on kyettävä yhdistämään paikalliset tarpeet valtakunnalliseen politiikkaan.

Ilman alueiden puolueosastoja ei tässä onnistuta. Niiden on kuultava asukkaita, koottava kokemuksia, seurattava päätösten toteutumista ja tuotettava konkreettisia ehdotuksia puolueen päätöksentekoon.

SDP:n on laadittava koko maan elinvoimaa vahvistava ohjelma yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

MUUTOSTYÖSSÄ, mutta myös vaaleissa, puolue tarvitsee vahvoja, yhtenäisiä ja joustavasti toimivia organisaatioita.

Ne toimivat tilannetajuisesti koko sosialidemokraattisessa järjestökentässä vain, jos järjestötyön vahvuudet turvataan päivittämällä järjestökulttuurimme tähän päivään.

Tällä turvataan vaalityöllekin tekijänsä ja saavutetaan tavoiteltu tulos.

Kasvokkaista järjestötyötä ja digitaalista osallistumista kannattaa kehittää rinnakkain, jotta mukaan pääsevät myös ne, joiden arkeen nykyiset toimintatavat sopivat huonosti.

Vaalivoittoon tarvitaan ihmisten luottamus. Se ansaitaan sillä, että työ, palvelut, turvallinen arki ja tasapuolisuuden kokemus näkyvät politiikkamme käytännön tuloksina.

Kirjoittaja on kokenut järjestövaikuttaja (sd) Porvoosta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU